Viime päivinä oon taas saanut tarpeekseni ihmisten käyttäytymisestä. En ymmärrä mikä ihmisiä vaivaa, missä on sellainen reiluus ja rehtiys ja toisen ihmisen kunnioitus?

Blondi on ollut hyvin välinpitämätön, en tiedä pelaako se jotain vai eikö sitä vaan enää kiinnosta. Aikuisia kun tässä ollaan niin olis musta ihan kiva että kertois mullekin missä mennään, että haluaako se tutustua enemmän vai ei. Vihaan sellaista roikkumista ettei tiedä suuntaan eikä toiseen mistään mitään. Mä oon aina ollut sellainen että jos oon jotain mieltä niin sanon sen ja jos kiinnostaa niin kiinnostaa ja jos ei niin ei, yksinkertaista. En oo koskaan oppinu pelailemaan pelejä ihmisten kustannuksella enkä ymmärrä mitä sellaisesta voi saada...

Toinen asia on ystävyyssuhteissa. Oon erästä  ystävää useampaan kertaan pyytänyt käymään ja aina vaan on niin kiireistä, mutta sitten kuitenkin Facebookiin päivitellään statukseen kuinka maataan ja köllitään himassa. Jos ei jaksa tai kiinnosta tulla niin vois sanoa niin, eikä valehdella päin naamaa. Enemmän mä siitä valehtelusta loukkaannun kuin siitä ettei jaksa tulla, aina ei jaksa, mä ymmärrän sen kyllä.

On sellainen olo että antaa kaikkien ihmisten vaan olla, mua ei kiinnosta kun ei muitakaan tunnu kiinnostavan.