...Toistan siis itseäni. Tällä kertaa päätin ihan surutta ottaa valokuvan kun naapurin lapset tulevat taas takapihalleni. Olen tällä hetkellä hyvinkin paljon vähemmistöä naapurustossani; olen suomenkielinen, lapseton ja invalidi. Ylipainoisesta puhumattakaan. On kai pakko laittaa isännöitsijälle uudestaan mailia, että nyt eivät kreikkalaisten lapset hillu pihallani, vaan seinänaapuri thaimaalaiset. Huoh.

Lauantaina kun veli lähti heittämään mua satamaan, me ei meinattu päästä eteenpäin tästä pihatieltä kun kaikenmaailman pyörät ja rattaat oli edessä. Nyt ne on muuten vaan pitkin poikin. En näe tässä lähistöllä kenenkään muiden lapsia, en leluja tai muutakaan. Sappi kiehuu taas...