Miten näihin kirjotuksiin on aina niin hankala keksiä otsikoita?

Viikonloppu meni taas maatessa, syödessä ja herkutellessa. Vakavasti ja vähemmän vakavasti keskustellen kaikenlaisista asioista. On se vaan mukavaa, kun on sellainen ihminen tuo toinen että sille voi puhua kaikista mieltä askarruttavista asioista eikä tarvii pelätä suun avaamista, niinkuin ennen. Mut ONNEKSI mikään ei ole niinkuin ennen.

Tehtiin Pastanjauhantaa-blogin sivuilla olleesta kevätpastaohjeesta, ylläripylläri, kevätpastaa! Siihen tuli mascarponea mutta se ei yhtään sopinu. Oon jotenkin aina ajatellut mascarponen jälkiruokatuorejuustoksi ja sillä tapaa se saa mun puolesta jatkaakin ainakin mun kokkailujen osalta.

Tällä viikolla olis tarkotus saada toi kuntoutuskartotusjuttu etenemään, kun sairasloma loppuu toukokuussa. Vaikka sinne nyt tuntuu olevan aikaa, niin kohta ei enää olekaan. Aika tuntuu tälleen vanhenemisen myötä myös juoksevan aina vaan lujempaa. Taidan ihan käydä Kelassa siitä jupinoimassa koska noissa lapuissa on sellasia osia joihin en osaa oikein sanoa mitään ilman avustusta.  Kuulemma ne aikoo muuntaa niitä lippulappujaan kansankielelle sopivammaksi, mutta saas nähdä miten siinäkin käy...

Olis tulossa ystävän kolmekymppisetkin, ihana päästä vähän ulos tuulettumaan ja juhlimaan.