Huhhuh. Siinäpä taas kai kuvaavin sana.

Perjantaina ysin maissa aamulla lähdettiin Kinnun kanssa ajamaan kohti Eteläsatamaa suuntana Tallinna. Tallinnasta matka jatku autolla Latvian läpi Liettuaan. Olin  mukana kun Kinnu meni siis koiranäyttelyihin.

Liettuassa oltiin joskus vissiin kymmenen maissa illalla, yövyttiin Via Baltica hotellissa joka on ihan siinä Via Baltica moottoritien varrella josta pääsee muualle Eurooppaan, Varsovaankin siitä oli enää noin 350 kilometriä. Siellä hotellissa oli sit just häät ja kauheesti porukkaa. Onneks ne hiljeni aika pian illan myötä ja sai nukuttua kunnolla. Respassa oltiin kauheen ystävällisiä ja ne etti meille pitkään Google Mapsilla sitä Jonavan näyttelypaikkaa. Loppujen lopuks löydettiinki se kyl aika helposti. Hotellihuone oli tosi siisti, ihan tyylikäs ja riittävän iso kahelle isoluiselle akalle ja viidelle koiralle.

Kateltiin siinä sit telkkua hetken, sielt tuli Twilight-sarjan ykkösosa mutta ei sitä voinu kattoa kun se oli liettuaksi dubattu, yks miesääni puhu naisten, miesten ja lasten äänet. Sama miesääni puhu aamulla lastenohjelmien äänet.

Pakattiin koirat ja kamat autoon ja lähettiin ajamaan kun Kinnu sanoo että auto tuntuu tosi kummalliselta. Ihan siinä näyttelypaikan hollilla auto alkaa tärisemään ja tutisemaan ja sammuilee. Autossa tuntuu sellanen metallinen haju mutta mistään ei kuitenkaan savuta. Saadaan hilattua se auto sinne näyttelypaikan parkkipaikalle ja sitten tuleekin äitiä ikävä. Puhelimet ei kummallakaan toimi, tekstiviestejä voi lähettää. Kinnu pyörii kyselemässä ihmisiltä apua ja näyttelypaikan järjestysmiehet alkaakin soittelemaan ihanan ystävällisesti korjaamoille, viikonloppu kun on niin kaikki on kiinni. Kaikki sanoo että sillä autolla ei todellakaan voi enää ajaa. Ollaan siellä keskellä ei mitään, näyttelypaikka on avomielisairaalan pihalla. Meille ystävällisesti tarjottiin sitten yömestaa sieltä avomielisairaalasta, mutta kieltäydyttiin kohteliaimmin. Ois enää puuttunu että oltas päädytty huumattuina johonki lepositeisiin. Siellä satoikin sopivasti sit koko päivän ja mä sain kamalan flunssan ja kuumeen ku se oli ulkonäyttely.

Onni onnettomuudessa vaikka auto sitten jäikin sinne korjaamolle, siellä näyttelyssä oli myös yks suomalainen jätkä joka oli tullut sinne pakulla. Me päästiin ihan koko matka Liettuasta Tallinnan satamaan sen kyydissä. Autossa oli 4 ihmistä ja 10 koiraa ja hyvin meni! Janne ajoi koko matkan ja mä vaan istuin ja istuin ja torkuin ja kuorsasin varmaan ku pieni porsas. Pysähdeltiin huoltoasemilla käymään vessassa ja hakemassa purtavaa ja juotavaa. Tossa reissun aikana sitä huomas kuinka sitä tulee oikeesti toimeen aika pienellä ruualla niin ettei oo edes nälkä missään vaiheessa. Söin koko päivän aikana joko täytetyn patongin tai kolmioleivän tms., lämmintä ruokaa ei syöty missää vaiheessa koko reissun aikana paitsi takastulomatkalla ostettiin yhet hampparit huoltoasemalta. Mahakin kesti tosi hyvin, ei ollut yhtään mitään ongelmia. Varmaan just siks, että paljoa ei tullu syötyä. Kumpa mä saisin itestäni irti jatkaa samaa touhua täällä, jos vaikka vahingossa pääsis pikkasen laihtumaan.

Oltiin sitte Latviassa vielä siinä välillä näyttelyssä, se oli nopee reissu, oltiin Latviassa yötä sellasessa ihan tajuttoman pienessä mökissä jossa ei ollu muuta ku sängyt kiinni toisissaan ja pöytä keskellä. Vessat ja suihkut oli pienen kävelymatkan päässä. Siinä vaiheessa ei tosiaan haitannut, kunhan sai itsensä jonnekin pitkäkseen ja pysty huokaseen helpotuksesta että eteen oli tullu tollai pelastava enkeli. Viroon ajettiin takasin sunnuntaina, oltiin perillä siinä ysin jälkeen Tallinnassa ja yövyttiin Marina Hotellissa ihan sataman kupeessa, naapurissa oli viinakauppa ja Erotic Private Show paikka, 5 euroa kipale, haha!

Sekin huone oli kyllä aikamoinen, siellä oli 3 kerrossänkyä, tosi kauheet ohuet patjat ja lautapohja, ihrat roikku tämmösellä tonnikeijulla sieltä lautojen välistä ja laudan kuvat on varmaan vieläkin kylkiluiden kohalla. Unta kyllä sai ihan helposti eikä yhtään haitannu ku ties että pian pääsee kotiin. Tänä aamuna sitten kuudelta ylös ja puol kasilta lähti laiva takas Helsinkiin.

Koirat pärjäs tosi hyvin, kolmesta koirasta tuli Baltian muotovalio.

Kaikenkaikkiaan kömmähdyksistä huolimatta oli ihan mahtava reissu, olipahan jännitystä ja vaarallisia tilanteita vaikka millä mitalla. Takastullessa laivassa oli jo niin väsynyt että ei siellä paljoa muuta kuin räkätetty ihan mahat kippurassa ja kipeenä tyhmille jutuille. Seuraavaksi onkin sitten Rovaniemen reissu, saa nähdä mitä tapahtuu!

Kohta kun Täykkärit loppuu niin taidan painua tonne omaan ihanan pehmoiseen sänkyyn kissojen kera.

Kauheesti ei Latviasta, Liettuasta tai Virostakaan nähny mitään kun ajettiin vaan autolla paikasta toiseen niin suurimmaks osaks kuvasaldo onkin auton kyydissä napattuja, piti ny kummiski jotaki olla!

                                    

                                             Jättiläismäinen tuoli keskellä peltoa...