Tää päivä alko ihan tajuttoman puuroisesti. En oo ennen tiedostanut itessäni mitään kaamosmasennuksia tai väsymystä sen kummemmin tähän vuodenaikaan, mutta nyt se on sit ilmeisesti iskeny. Vanhuus ei tuu yksin...

Revin itteni väkisin ylös ja istuin sängynlaidalla eteeni tuijottaen ku joku zombi pitkän aikaa. Tarttis varmaan jotain vitamiineja ruveta popsimaan, vai auttaaksne piristymään siis ihan oikeesti?

Sen jälkeen koko päivä on menny enemmän tai vähemmän sumussa, päässä jomottaa ja tekis vaan mieli kaivautua peiton alle. Oon mä silti tänään huushollannut ja pessyt monta koneellista pyykkiä. Ainaki neljä. Tarttis varmaan seuraavaks miettiä jotain kahvinjuontia ja sen sellaista. Odotan jo oikeestaan et voin Frasierin jälkeen laittaa pään tyynyyn ja jatkaa Sunneva keisarin kaupungissa- kirjaa. Kuka arvaa kenen kirjottama?

Tuli jotenki Humisevan Harjun jälkeen sellainen levollinen. kotoisa olo kun nappasi tuon hyllystä.